Olen ollut aika saamaton koko kesän, ainakin tämän blogin suhteen. Eikä meille oikeastaan ole tapahtunutkaan kovin paljoa. Ollaan oltu ja nautittu ja Gem on uinut. Nämä kuvat ovat 5kk kuvia.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

We have really been enjoying the summer. And Gem has been swimming A LOT!!! And she swims so well

http://www.youtube.com/watch?v=xx0BQ1rhXmI

Gem on tässä videolla 6 kk. Kasvu on selkeästi hidastunut. Gem oli viiden kuukauden ikäisenä (5 months) 44 cm ja 10 kg ja nyt puolivuotiaana (6 months) 46 cm ja 11, 3 kg.

Ollaan toki treenailtukin. Enimmäkseen tokoa. Siinä ongelmana on edelleen se, etten tiedä miten edetä. Reilun viikon päästä aletaan käymään yksityistunneilla, päästään ainakin kunnon oppiin. Agilityä ollaan treenattu lähinnä takapihalla. Gem osaa itsenäisesti siivekkeiden kierron siivekkeiden välistä sekä siivekkeen takaa. Tuntuu, että sitä voi pyöritellä esteillä miten vaan, esim. välistävedot ja twistit onnistuivat heti ekalla kerralla. Nyt ollaan treenattu leikkaamista, ja se on selkeästi vaikeampaa. Tämän hyvin vähäisen kokemuksen perusteella voi sanoa, että Gem tuntuu tosi käteen sopivalta, säpäkältä ja napakalta .

Paimentamassa ollaan käyty tosi vähän. Osaksi helteiden, osaksi sen takia, etten osaa sitäkään lajia. Lampaat, joilla käydään, ovat kovin vaikeita aloittelevalle koiralle. Se on myös vähentänyt motivaatiota sekä treenimahdollisuuksia. Uusin lajivaltaus on jälki, mutta muita lajivaltauksia ole enää tulossa. Pikku pätkä paimennuksesta heinäkuun alulta. Treenataan tasapainoitusta ja luoksetuloa.

http://www.youtube.com/watch?v=AvA6_oFP6C4

We have been training mainly obedience. The problem still is that I don´t know how to go ahead, but after a week we´ll be in obedience training, then I have someone who tell me what to do . We have carried on backyard agilitytraining. And Gem feels so good for me. We haven´t been herding much, cause sheap are quite difficult for the novice dog, they just run and run, even if dog stop, they don´t . But next friday we´ll have a herding cource (I´m so looking forward this!) and now we also have a smaller enclosure, so sheap can´t run so much anymore. Oh yes, we have tried tracking, and Gem just loves that, so I guess we are going to train that also:-)

Onpas ollut hiljaista blogin päivitttelyn suhteen. Kaikenlaista on kyllä tapahtunut, lähinnä kurjaa, viimeaikoina on tosiaan ollut surua ja murhetta riittämiin. Myös Gemin kanssa Ja tapahtuneet asiat ovat kyllä vaikuttaneet meidän treenaamiseenkin, olen joutunut hiljentämään tahtia.

Agility

Sagan kanssa kulkee ihan kivasti.  Pitäisi vaan treenata useammin, mutta Gem on vienyt suuren osan ajasta ja huomiostani. Oltiin Sagan kanssa Ulla Kaukosen hyppykoulutuksessa yhden viikonlopun. Yllätyksekseni Saga olikin aika taitava monessa asiassa. Ongelmia lähinnä tuottaa se, ettei Saga oikein halua/pysty kokoamaan itseään ennen hyppyä, ja siksi hyppää ennemmin kaukaa ja kovalla vauhdilla, ns “leiskauttaa” itsensä yli. Tämä ei tosiaan tullut yllätyksenä, mutta saatiin hyviä ohjeita, miten voidaan treenata tätä. Viime aikoina rimoja ei ole oikeastaan tippunut, en tiedä tekikö osteopaatti ihmeitä vai olenko vaan oppinut ohjaamaan paremmin. Kontaktit ovat tällä hetkellä omituisen hitaat, ehkä tämä on vaan treenin puutetta. Vähän on alkanut kisafiilis kasvamaan, jos sitä alkaisi taas kisaamaan Sagan kanssa, ollaan viimeksi kisattu helmikuussa :O.

Mulla on pihassa yksi hyppy ja sellainen aivan baby-kontaktitreineri, jonka avulla on tarkoitus vahvistaa Gemille oikeaa paikkaa.  Ajattelin alkaa opettamaan yhden hypyn avulla kaikkia mahdollisia ohjaustapoja. Ollaan aloitettu valsseilla, sylkkäreillä ja jaakotuksilla. Lasse on luvannut tehdä mulle toisen hypyn, että päästään treenaamaan myös leikkauksia. Eli jatketaan edelleen näitä “ilman vauhtia” treenejä. Yksittäiset putket alkaa olla jo aika hyvin hallussa.

Toko

Tokon kanssa mulla on ollut vähän motivaatio-ongelmia, kun olen niin peukalo keskellä kämmentä tässä lajissa. En oikein tiedä, mitä kannattaisi opettaa missäkin vaiheessa ja millä tavalla. Gem etenisi varmasti paljon nopeammin, jos vaan osaisin opettaa sitä. Mutta päästään kesän lopussa huippu yksityiskoulutukseen, joten eiköhän tämäkin laji ala viimeistään sitten sujumaan.

Paimennus

Tää on niin Gemin laji, ainakin tällä hetkellä. Ja siis johtuu lähinnä siitä, etten vielä uskalla treenata agilityä ja tokoa en osaa. En kyllä tiedä mitään paimennuksestakaan, mutta Gemillä on ilmiselvästi lahjoja tähän lajiin.

1. kerta

Riitta ja Pekka pitivät meille tämän aloituskerran. Gem oli kiinnostunut lampaista ja myöskin lampaan paskasta. Aluksi lampaat oli pyöröhäkissä, Gem oli kovin coolisti, mutta kuitenkin selvästi kiinnostunut. Sitten lampaat pois aitauksesta ja Gem sai juoksuttaa niitä vapaana, oli ihan polleana, kun tajusi, että saa ne liikkeelle. Ja nämä lampaat todella liikkuvat. Gem ei mitenkään pysy lampaiden perässä.   

2. kerta

Oltiin Marjon, Marjatan ja Leenan kanssa treenaamassa. Tehtiin Marjon kanssa kulmatreeniä. Marjo esti Gemin pääsyn suoraan lampaille. Gem pääsi pari kertaa pysäyttämään lampaat, mutta lampaita oli vaikea pitää kulmassa, kun ne intoutuvat niin helposti juoksemaan, eikä Gem oikein ehdi niitä pysäyttämään.  Gem on selvästi innoissaan, mutta kakan syöntikin on aika kivaa.

3. kerta

Treenattiin Marjon kanssa pyöröhäkkiä niin, että Gem oli häkin ulkopuolella. Ja ipana oli aikas hieno, se vähän jo yrittää taspainoitusta, meni pari kertaa maahankin. Ja on niin kovin cooli, ei pelkoa, ei turhautumista. Mitä pidempään treenattiin, sitä enemmän Gem rauhoittui, ei kyllä missään vaiheessa ollut mitenkään kierroksilla, mutta usein tälläisen treenin, jossa lampaat eivät juuri liiku, voi nuori koira kokea kovin turhauttavaksi, mutta Gem vaan nautiskeli . Yritettiin myös kulmatreeniä, mutta Gem oli jo selvästi väsynyt ja keskittyi kakan syömiseen.

4. kerta

Kävin itsekseni treenaamassa. Tehtiin pyöröaitausta. Sujui vielä paremmin kuin viime kerralla, Gem tarjosi aika paljon maahanmenoa. Kun päätin lopettaa treenin, Gem ei antanut kiinni. Se ei myöskään syönyt paskaa ollenkaan, joten syttyminen alkaa varmaan olemaan lähellä. Treenasin myös niin, että Gem oli häkin sisällä, kovin oli cooli

5. kerta

Oltiin Ankin (Agneta Hellsten-Eriksson) paimennuskoulutuksessa. Alkuun oli teoriaosuus, joka oli tosi hyödyllinen tälläiselle untuvikolle. Ihan ensin kokeiltiin itse, ilman koiraa, lampaiden liikutusta. Olin ensimmäisenä vuorossa ja aivan surkea, sain vain lampaat juoksemaan karkuun, en siirrettyä niitä mihinkään. Sitten treenaamaan koirien kanssa, Gem oli ensin liinassa ja vähän liikutteli lampaita. Sanoin, että ollaan treenattu pyöröaitausta ja päätettiin tehdä sitä. Gem oli tosi hieno, niin cooli ja osaa kuulemma jo hienosti taspainottaa lampaita. Gem ei tullut ihan heti lampailta pois, kun olisin halunnut, joten tätä voidaan treenata jatkossa. Maahanmenoa ei kuulemma tarvitse kovasti treenata, koska se tulee Gemiltä niin luonnostaan ja helposti. Gem kannattaa opettaa ennemmin tasapainottamaan (?) seisaaltaan, ettei ala liikaa jumittamaan. Ei tee tätä vielä, mutta tähän kannattaa kiinnittää huomiota alusta asti. Gem kuulemma tykkää kovasti fiilistellä lampaiden kanssa. Väliaikoina se meni maahan ja tuijottaa lampaita, aika rentona. Se kuulemma nautiskelee.

Toisella rundilla yritettiin tehdä tasapainoitusta niin, ettei lampaat olleet häkissä, mutta ei siitä tullut mitään, kun ne ovat niin liikkuvia. Gemillä kului kaikki rahkeet lampaiden pysäyttelyyn. Yhdessä vaiheessa lampaat ajautuivat lähelle aitaa, eikä meinattu saada niitä millään irti aidasta. Nisse (Ankin koira) oli maassa lampaiden toisella puolella aidassa kiinni ja Gem toisella puolella. Voi kun se oli niin liikkiksen näköinen matkiessaan/tehdessään töitä yhdessä Nissen kanssa. En voi kun ihmetellä sen luontevuutta lampaiden kanssa, Gem uskaltaa mennä aivan niiden lähellä ja pysyy koko ajan aivan rauhallisena, ei tee minkäänlaisia hyökkäyksiä tai hötkyilyjä. Gem oli tässä treenissä liinassa ja pystyin jo samalla treenaamaan sitä, että kutsun sitä vain kerran ja ensimmäisestä kutsusta on tultava pois lampiden luota. Jouduin vain pari kertaa nyppäämään liinasta ja sen jälkeen Gem tuli jo ensimmäisellä kutsulla. Se oli niin kovin hyvin muutenkin kuulolla. Ja Anki oli sitä mieltä, ettei Gemin kanssa välttämättä tule koskaan mitään ongelmia hallittavuuden kanssa. Gem oli kuulemma tosi hieno ja lahjakas. Musta se oli niin käsittämättömän liikkis <3

Olin viime maanantaina katsomassa kokeneempien koirien koulutusta Ankin opissa. Tuntui, että taas pääsin itse vähän eteenpäin. Sain viimeksi ohjeeksi sen, että tarvitsen itse enemmän treeniä kuin, mitä Gem tällä hetkellä tarvitsee. Mun pitäisi siis opetella lukemaan lampaita. Tälläisiä koulutuksia on ainakin kiva seurata ja tuntuu, että niistä on paljonkin hyötyä. Tästä taas innostuneena katselin netistä Gemille paimmennuskursseja, mutta se taitaa olla vielä liian pieni päivä/viikonloppu kursseille. Olen tosi innostunut paimenuksesta, on niin oma maailmansa ja paljon opittavaa, ja monessakin mielessä paljon lähempänä agilityä kuin tokoilua. Ja pääasia on tietysti se, että Gem on niin innoissaan, lumoudun täysin seuratessa sitä työssään.

Jos Gem hetken olikin pieni enkeli, niin nyt se on ollut ihan kauhea riiviö. En tiedä, onko jotain kokeilua vai oliko kiltteys vaan hetken harhaa. Mutta nyt se on ihan koko ajan Tirrissä kiinni, sitä saa kieltää kymmeniä kertoja illassa. Ja kun sitä kieltää, niin se käy lahkeeseen kiinni tai alkaa räkyttämään (ja siis tämän olin jo kertaalleen saanut siltä pois). Ollaan käyty aika vääntöä asian suhteen. Nyt mulla on nollatoleranssi asian suhteen ja se tuntuu toimivan. Kyselin, miten Gemin siskot on käyttäytyneet. Ja ainakin kaksi niistä on kuulemma tosi helppoja ja menevät siinä sivussa . No tämä ei todellakaan mene. En tiedä johtuuko siitä, että pentu ei ole heidän ensimmäinen bc:nsä. Toinen kyllä myönsi, että hänen pennullaan on tosi kova taistelutahto ja että on vaan ajan kysymys, milloin pentu pistää hänet koville  (hahaa!).  Kasvattajalle jäänyt Gemin sisko ei kuulemma ole mikään enkeli. Katselin Gemin pentukuvia ja niissä, missä ne on 18 päivää vanhoja, lukee muiden pennun kohdallla, että niin isän tai äidin näköinen, niin söpö tai vähän väsynyt ja Gemin kohdalla lukee, että erittäin tarkkaavinen/virkeä jo nyt!

Kerroin samassa viestissä, että Gem yrittää myös paimentaa autoja. Se ei enää yritä hyökätä niiden eteen, koska on saanut siitä niin kyytiä. Mutta se himmaa ja menee maahan. Olen ottanut sen kontaktiin ennen auton tuloa ja se toimii hyvin. Kieltäminen tehoaa myös, mutta kontaktin ottaminen (siis ihan nimen sanominen) toimii tehokkaammin. Toivottavasti kasvattaja ei saanut sellaista kuvaa, etten ole tyytyväinen pentuun, halusin vaan kertoa, miten meillä oikeasti menee. Mutta nyt mulla ei ole enää sellaista oloa, että mitenköhän tulen pärjäämään. Mun taistelutahto on herännyt. Ja tätä peliä  ipana ei tule voittamaan. Se menee aina näin, että etukäteen jännitän ja stressaan ja sitten kun tilanne tulee olen jo päässyt sen yläpuolelle.

Ei tokoiltu tiistaina, katseltiin agivideoita ja syötiin herkkuja . Tuli vähän sellainen olo, että mitenköhän sitä osaakaan opettaa Gemin taitavaksi agissa. Jotain ihan hyviä idioita sain pentutreeneihin. Pohdittiin mm. keppien opettamista.

Keskiviikkona agilitytreeneissä satoi taas kaatamalla vettä. Meillä oli nurtsikenttä käytössä, tehtiin Niinun viime treenien rata. Mutta muut ei uskaltaneetkaan treenata nurtsilla vaan menivät hiekalla. Treenasin yksin Sagan kanssa. Kierrätys ei toiminut kun nosti rimaa medi/maksi korkeuteen, loikkaa pitkälle, ei himmaa, eikä hyppää läheltä siivekettä. Ajattelin seuraavalla kerralla tehdä enemmin kahdeksikkoa, koska se toimi ainakin aiemmin tosi hyvin. Muuten treeni sujui kivasti. Saga ei reagoinut leikkaukseen ollenkaan, joten tätäkin täytyisi treenata. Vähän masentaa, kun muut meidän treeneissä hiovat erilaisia tekniikkakuvioita ja me junnataan perusvalssien ja leikkausten kanssa .

No Gem oli ihana niin kuin aina . Osaa alustan tosi hyvin, menee kontaktilla oikeaan kohtaan, pysyy kontaktilla niin, että pystyn kiertämään  sivulta sen eteen, samalla naksuttelen ja heittelen nameja alustalle. Normaalisti Gem tarjoaa alustan keskikohtaa, mutta kontaktilla hakee selvästi kontaktin rajapintaa ja jää kosketusalustan kontaktin puoleiseen reunaan. Mietin, että päitäisikö jättää alusta jo nyt pois. Tein putkea niin, että pidän Gemiä pannasta kiinni ja sanon “putkeen, putkeen” (Gem tietää jo, mitä putki tarkoittaa) ja kun päästän irti ampuu putkee . Kokeiltiin ensimmäistä kertaa U-putkea, piti aloittaa ihan pikkuhiljaa putken kääntäminen.

Torstaina oltiin treenaamassa tokoa T-treeneissä Vanhankylänniemessä. Toimin liikkeenohjaajana paikallaan situmisessa ja seisomissa, sain ohjeita, mutta silti onnistuin sekoilemaan. Istumisessa en päättänyt liikettä ollenkaan, paikallaan makuussa, en tiennyt, että mun pitäisi kiertää koirat (Pekka ystävällisesti muistutti). Nyt muistin päättää liikkeen, kun ohjaajat palasivat koirien luo, kiitin ja sitten mulle sanottiin, että jos aloitat tuolta päästä käskyttämisen takaisin perusasentoon Ja sitten sain vielä palautetta, että ihan hyvinhän se meni. No ei mennyt, mutta ei sille voinut mitään, kun ei osaa, niin ei osaa. Mutta kuka tarvitsee näin sekoilevaa liikkuria .

Treenattiin keskimmäisellä kentällä. Gem selvästi liikkeiden välissä pälyili vieressä ruutuun juoksevia koiria. Ei musta keskittynyt ihan niin hyvin kuin yleensä. Liikkeiden aikana tietysti, mutta ei väliaikoina. Normaalistihan Gem ei huomaa, mitä ympärillä tapahtuu, mutta nyt vieressä treenaavat koirat, joita Gem ei ehtinyt nähdä ennen treenin alkua, veivät hieman huomiota. Nurtsilla oli myös hevosen paskaa, jota ei tietenkään voi vastustaa. Ei karannut liikkeistä syömään sitä, mutta väliajalla ja kesken leikkienkin.

Leikin ensin kahden lelun leikkiä, onnistui hyvin, vain yhdessä vaihdossa jäi junnaamaan. Luoksetulossa murisi kun kävi leluun kiinni. Tätä voisi kuulemma ottaa jo ei niin pentuluoksetulona eli pidempään seisoa paikallaan ja ylipäätään liikkua vähemmän, kun on tarpeeksi innokas muutenkin. Noutoa ei voitu tehdä pitkän nurtsi takia, koska Gem ei nähnyt kertaakaan, mihin heitin noutokapulan.  Ruutu toimi pitkästä nurmikosta huolimatta, mutta kun heittelin nameja niin ne tietysti hävisi sinne ruohon sekaan. Ei siksi otettu kuin pari kertaa. Gem on kuulemma sisäistänyt kosketusalustan hyvin. Seuraamisessa ja sivulletulossa painoi päälle epänormaalin paljon, en tiedä saattoiko mun kumisaappailla olla osuutta asiaan (Gemillä normaalia vähemmän tilaa).  Maahanmenossa hidasteli normaalia paljon enemmän, märkä aivan ylipitkä nurtsi oli varmasti syynä tähänkin. Että ei todellakaaan, mitkään nappitreenit. Gem sai taas kehuja keskittymiskyvystä, vaikka ei ollut parhaimmillaan tälläisessä häiriössä, sekä taistelusta, se taistelee ikäisekseen kuulemma tosi hyvin. Ja se todella kävi kiinni naruleluun, etenkin luoksetulossa . Saatiin Riikalta kivasti ohjeita, mitä voisi jatkossa treenata.

Gem on tänään neljä kuukautta. Mittasin sen (4kk + 3 päivää) ja sen on jo 42 cm ja painaa 9 kg. Ei se ainakaan mediksi jää. En usko, että siitä kovi pieni tulee.

Sunnuntaina oli taas vähän kipeä olo ja alkuviikolla liikunta jäi väliin (tosin ei olisi ollut aikaakaan siihen). Kävin ainakin lauantaina spinnigissä (ehkä perjainakin en enää muista). Sujui tauosta huolimatta. Edessä polki se Tommi Evilän kaksoisolento ja sen peesissä oli kieltämättä ihan hyvä vetää. Otin taas muutaman biisin kohdalla kunnon irtiottoja. Niistä tulee aina aivan mahtava fiilis, kun sen jälkeen, hetki menee ihan oikeasti vaan hengittäessä, eikä kuule muuta kuin oman hengityksen. Tuntuu, että on niin elossa, eikä muulla ole väliä kuin sillä, että on niin elossa . Ihanaa, että taas on päässyt liikkumaan. Jos taas tästä lähtisi rullaamaan.

Lauantai jatkui agilityllä. Minna oli pyytänyt mua katsomaan Lizin kenttäkäytäytymistä. Saatiin homma toimimaan hyvin ja Minna oli iloinen tuloksiin. Tosi kiva, jos pystyin auttamaan . Tein koulutusta varten kolinatölkin, jos sitä satuttaisiin tarvitsemaan. Kun testasin, millainen ääni siitä lähtee, Gem oli ihan innoissan siitä, että tosi kiva lelu. Myöhemmin heläytin sitä tehostaakseni ei-sanaa, juu ei toiminut. Meidän neiti ei ole aikaan kovi ääniherkkä.

Sagalla oli kellotustreenit, jossa katsottiin millainen ohjaustapa on nopein missäkin tilanteessa. Kouluttamassa oli Sanna Kobylin. Rata oli suht vaikea kolmosen rata. Treeni meni tosi hyvin. Saatiin pääsääntöisesti toimimaan kaikki ekalla yrityksellä. Sanna oli kuulemma yllättynyt, että mentiin niin hyvin (mitä kertoo meistä )). Saga ei osannut hakea itsenäisesti puomille, tätä täytyisi treenata. Lopussa oli vaan sellainen kohta, etten meinannut ehtiä siihen mihinkään. Lopulta ehdin, päätin vaan että mun täytyy ehtiä, en turhaan treenaa myös itseäni. Mutta kokonaisuuteena sitä ei vaan saanut toimimaan, siihen ei ehtinyt. Olisi ollut kiva nähdä, miten esim. Janne oli saanut toimaan sen Tatzilla. Sagakin ilmeisesti paineli aika hyvää vauhtia, kun Sannalla oli ylhäällä muiden aikoja ja se useamman kerran sanoi, että oho sepä meni lujaa tämän pätkän . Taas tuli huomattua, että ne mun perinteiset ratkaisut eivät todella olleet Sagalle niitä nopeimpia ja varminpia ratkaisuja. Poispäänkäännöt olivat taas monessa kohdassa paras ratkaisu.

Kaaduin yhdessä kohdassa, kyljelleen, ikään kuin paiskauduin maahan, löin päänikin. Sanna luuli, että multa meni nilkka tai polvi alta, koska multa lähti aivan jalat alta. Ja Saga kolautti itsänsä siivekkeenseen, kun reagoi mun myöhästyneeseen kääntämiseen. No olihan taas olo, että tuli treenattu kun sai juosta tosissaan ja olin aivan mustelmilla .

Treenattiin vielä kurssin jälkeen Gemin ja Priman kanssa. Leenan mielestä Gem hakee alustaa jo tosi hyvin, mene määrätietoisesti oikeaan kohtaan. Sitä mietittiin, että miten saisi Gemin pysymään alustalla ihan paikallaan, liikkuu vähän kun heitelee namia ja kurkottelee mua kohti, pois alustalta. Gem on ihan suorassa kontaktilla, kokeiltiin ottaa ohjaava siiveke pois, mutta silloin tiputtaa takapään pois kontaktilta. Sanoin Leenalle, että pitäiskö mun ottaa alusta pois, kun Gem on tajunnut jo oikean kohdan kontaktista. No jatkossa sen voisi joutua ottamaan taas käyttöön, kun vaikeuttaa treeniä. Oltiin jo tässä vaiheessa lopetettu treeni ja olin ottanut alustan pois, meidän höpötellessä Gem meni puomille (olen aina nostanut sen kontaktialueelle) ja tarjosi ihan täydellistä paikkaa. Se on siis todella tajunnut, mikä on oikea paikka, on alusta käytössä tai ei ole. Putkitreeniä. Vähän ehkä menee hosumiseksi, siis mulla. Tein eri lähetyskulmia ja vaikeutin niitä ihan liian nopella tahdilla. Kokeilin lopuksi jotain toko-juttuja.

Sunnutaina luin taas tenttiin. Illalla mentiin treenaaman Susanin ja Ruutin kanssa. Treenasin Sagalla valssausta kahdeksikolla. Ilman hyppyä kiertää ihan siivekkeen vierestä, toimii hyvin myös matalilla hypyillä, mutta maksihypyillä leiskauttaa.  Kun liikun, pystyn rytminvaihdoksilla tehostamaan kääntymistä, yhden kerran sujui näin aivan täydellisesti. Gemin kanssa tein putkea. Laitoin sen istumaan ensin ja nyt ei mennyt niin hosumiseksi. Toimii varmasti myös,  jos pitää pannasta kiinni. Mutta ei toimi, jos ottaa liikkeestä, koska Gem iskee palloon/käteen kiinni, eikä näe muuta kuin sen pallokäden. Täytyy oikeasti rauhoittaa tämä jatkossa. Tokoilin myös. Oli hyvää häiriötä, kun kahdella viereisellä ja myös samalla kentällä treenattiin agia. Itse treeni meni hyvin, väliajoilla olisi halunnut kannustaa muiden menoa. Käytiin Gemin kanssa laittamassa pallo maahan ja yritin lähettää sitä pallolle mene käskyllä ja näyttämällä kädellä (opetellaan liikkumattomalla lelulla palkkaamista) , ja kyllähän se lähti, yritti juosta suoraan viereiselle kentälle radalla menevän koiran perään .

Lähdin maanantaina Joensuuhun kasvikokoukseen (Finnish Symposium on Plant Science) ja palasin takaisin keskiviiko ja torstai välisenä yönä. Oli hyvä reissu, tuli tehtyä paljon töitä, huomasin, että  olen oppinut paljon uusia asioita ja reissun sosiaalinen anti oli parasta . Lisäksi pääsin juoksemaan. En olisi nähnyt kaupunkia ollenkaan, ellen olisi käynyt juoksemassa, niinpä maanantai-iltana kokouksen jälkeen kävin juoksemassa tunnin lenkin ja sama tiistai aamuna. Tiistaina iltaa vietettiin ensin Joensuun taidemuseossa, aika ihana paikka, ruuan, juoman ja musiikin siivittämänä ja päädyttiin jatkoille aika legendaariseen Jokela-ravintolaan. En olisi lähtenyt jatkoille ellei mun molemmat “esimiehet” olisi myös lähteneet. Ja sen verran pitkälle aamuyöhön se meni, että keskiviikon aamulenkki jäi väliin. Mutta kokouksessa olin koko päivän ja junassa tein koko takaisin tulomatkan eli yöhön asti että olin aika reipas myös keskiviikkona . Juoksu oli muuten aika tukkoista, mutta ehkä se on ymmärrettävää, kun flunsan takia tuli taukoa muutama viikko ja edelleen nenä vuosi juostessa. Oli muuten aika ihanaa keskittyä muutama päivä vaan täydellisesti työhön, kun ei tarvinnut huolehtia ipanasta.

Huomasin sunnuntai-iltana, että Gemillä on silmätulehdus. Lasse sai sille onneksi maanantaiksi ajan Laumaan ja ne kävivät sitten kahdestaan sen reissun. Olin antanut tietysti listan ohjeita, miten Gemin kanssa tulee käyttäytyä eläinlääkärissä, että siitä muodostuu Gemille positiivinen kuva. Kyselin Lasselta, miten reissu oli mennyt. Ja Lasse kertoi, että tosi hienosti, Gem oli ollut jotenkin tosi järkevä ja eläinlääkäri oli kehunut sitä erittäin älykkääksi (ihan uusi määritelmä). Lasse sanoi, että Gem oli muutenkin ollut tosi hienosti koko sen ajan, kun olin pois. No ehkä seura tekee kaltaiseksekseen, koirastakin tulee älykäs kun se saa olla hetken Lassen kanssa, niin se Lassen älykkyys tartuu. Kun palasin kotiin Gem jatkoi samaa linjaa ja oli tosi kiltti, en tiedä johtuuko siitä, kun olen ollut pois vai alkaako tulla jo järkeä päähän. Mun poissaolo teki hyvää Gemille, koska Lasse ei ole enää pelkkä ilmaa sille.

Sagan keskiviikon agit jäi väliin mun matkan takia. Meillä olis ollu Niinun treenit. Treenattiin edelliselle viikolla vielä sitä Niinun edellistä rataa ja huomasin, että Saga vaan ei taivu valsseissa. Tehtiin valssitreeniä ja päädyttiin lopulta kierrättämään Sagaa siivekkeen ympäri ilman rimaa, koska silloin se alkoi menemään läheltä siivekettä ja kun laitoin riman niin stoppasi tosi hyvin vauhdin ennen rimaa. Tehtiin tätä niin, että rima oli mini ja medi korkeudella. Toimi.

Gemi meni hienosti kontaktia, kun seisoin sivulla. Mietittiin, miten sitä kannattaisi palkata, ettei hakisi niin paljon katsekontaktia. Aloin opettamaan kontaktilla pysymistä naksuttelemalla kun vain seisoo alustalla. Toimi hyvin. Gem edistyy kyllä ihan hirveästi joka kerta. Tämän treeni jälkeen oppi siis jo pysymään kontaktilla. Leena kyselikin, että mitä mä sitten treenaan, kun Gem puolivuotiaana osaa kontaktit täydellisesti . Putkitreenissä palkkasin pallolla, ja se toimi hyvin. Mutta meni vähän koheltamiseksi. Gem ei hakenut putkea niin hyvin kuin viimeksi, mutta jälkeenpäin muistin, etten pistänyt sitä ensin istumaan.

Koska myös tiistain tokoilut jäi välistä, käytiin Leenan kanssa perjaina kahdestaan rantapuistossa tokoilemassa. Ensin uitettiin koirat. Gem on niin ihastunut Primaan. Gem treenasi hyvin huolimatta siitä, että treenin alkuvaiheessa se oli aivan märkä ja loppuvaiheessa oli taas tosi kuuma helteen takia. Se tekee aika rauhallisesti ja keskittyneesti namiosiot, mutta ei kuitenkaan niin, että se ois tylsää. Leluosioissa on taas ihan eri draivi. Ajattelin, että voisin jatkossa aloittaa treenit leluliikkeillä, niin saisin sitä vähän nostatettua. Toisaalta en halua sitä hirveästi virittää, koska tykkään niin se keskittyneisyydestä ja korkeammassa vietissä se voi mennä enemmän koheltamiseski, mitä en todellakaan halua. Sitä vaan olen miettinyt, että olisiko se hyvä, että tokoa tekisi alusta asti kunnon vietissä. Jotenkin en vaan usko, että Gemille jäisi päälle jatkossa tuo matalampi vietti, koska sillä on niin paljon saalisviettiä ja taistelutahtoa, että halutessaan siitä saa varmasti tosi paljon irti. Maahanmeno treenataan jatkossa niin, että en ole kääntyneenä Gemiin päin vaan että se kulkee myös sivulla (ei siis seuraa) ja menee siitä maahan. Paikallaolo on edelleen epäselvä, täytyy treenata tätä enemmän.  

Gem keskittyi taas tosi hyvin vaikka puisto oli aivan täynnä porukkaa. Uinnin lomassa Gem kävi pari kertaa ilahduttamassa seurallaan nuoria poikia, jotka istuivat nurtsilla ja soittelivat kitaraa. Ensimmäisellä kerralla se kasteli poikien nuotit ja pojat kovasti vakuuttelivat, ettei se haittaa ja että pentu on tosi ihana. Toisen kerran se juoksi Primaa karkuun kahden pojan väliin tai oikeastaan suoraan sen toisen kainaloon ja kasteli sitten niiden vaatteetkin, nyt se ei enää ollu ihan niin ihana. Siirryttiin sitten kauemmaksi uittamaan koiria . Kun tokoiltiin meidän vieressä oli tyttö porukka piknikillä. Gem treenaisi hienosti, mutta heti kun treenit oli ohi se paineli tyttöjen kanssa piknikille . Se kävi suukottamassa, söpöilemässä ja jakamassa huomionsa jokaiselle tytölle erikseen ja sitten palasi takaisin . Se on kyllä sellainen hurmuri!

Kaikki kuvat Leenan ottamia. Kiitos taas Leena tuhannesti <3

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Kävin perjantaina osteopaatilla eli Markuksella. Koirathan pääsi paljon vähemmillä hoitokerroilla kuin mitä mä olen päässyt. Paulus kävi kaksi kertaa, Saga kolme ja mä olin nyt neljättä kertaa muutaman kuukauden sissän. Oon muuten jo kunnossa, mutta vasen hartia ja olkapään seutu on aivan jumissa. Se tuli juoksemisestakin ihan tosi kipeeksi. Jälkeenpäin muistin, että raahasin siellä Joensuussa läppäriä, Genes-kirjaa ja selkkareita olkalaukussa, joka painoi varmaan lähes kymmenen kiloa, että ei varmaan tehnyt hyvää. Ja jumissa kuulemma on, mutta on jo kuulemma paljon parempi (no ei tasan tunnu siltä). Kuukauden päästä taas uudestaan. Loppuviikon jouduinkin sitten olemaan liikkumatta. Lauantaina oli reippaana töissä, siis ihan Viikissä ja kävin myös vähän ostoksilla. Löysin äidille vaatteita ja olipa mukava, kun hän tykkäsi niistä kovasti. Ja itsellekin tarttui jotain pientä .

 Sunnuntaina mun piti mennä tokokisoihin katsomaan Sagaa, Ruutia, Primaa ja Liziä toistoimissa, mutta päätin lukea tenttiin. Tajusin etten ehdi lukea kuitenkaan tarpeaksi, joten en sitten tehnytkään töitä vaan kotihommia. Illalla oltiin paimmennustalkoissa Paippissa. Kuulutaan Gemin kanssa T-teamiin (http://www.tending.info/uutiset.html) ja päästään siis Koreille paimentamaan. Laitettiin aidat pystyyn pellolle. Lampaat tulevat ensi viikolla. En millään maltaisi odottaa, että päästään Gemin kanssa lampaille.

Nämä menee nyt vähän väärässä järjestykseesä, mutta en muistanut ollenkaan, että helatorstaina me lenkkeiltiin ja otin aika paljon kuvia koirista, tai siis Gemistä . You can find more pictures here http://picasaweb.google.fi/juntheik/Lenkilla130510# 

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Ihasteltiin agilitytreeneissä kovasti muiden menoa, meidän ryhmässä on niin taitavia pentusia/nuoria koiria <3. Toivottavasti mekin mennään joskus niin hienosti! En millään jaksaisi odottaa. Toko on ihan jees ja käy paremman puutteessa, mutta agiin mulla on intohimo . Ja on niin ihanaa saada aloittaa alusta ja tällä kertaa OMAN koiran kanssa, saa tehdä kaikki virheet itse .

Gem opetteli kentän laidalla hiljaa olemista ja se oli kyllä ihan tosi hienosti, ehkä tunnin verran aidassa kiinni ja taisi olla koko ajan ihan hiljaa ja rauhassa (tai ainakin alun jälkeen). Kävin välillä palkaamassa sitä namilla. Olin ihan tooosi tyytyväinen. Gem pääsi tekemään puomin kontaktia. Naksutin pari kertaa siten että seisoin puomin päässä, mutta siirryin siitä aika nopeasti sivuun, koiran viereen. Etenin varmaan liian nopeasti, Gem joutui kovasti miettimään, mutta ratkaisi tehtävän oikein eli tarjosi alustalle menoa tosi hienosti, vaikka olin ihan eri paikassa tällä kertaa. Joo olisihan treeni voinut olla helpompi, mutta Gem suoriutui silti tosi hienosti. Gem teki myös muutaman kerran putkea. Avustaja piti siitä kiinni, itse liikuin ja palkkasin namilla, alkoi jo hakemaan putkea.

Päätin aika ex-tempore lähteä mökille vanhempien ja Jonin kanssa, koska ei tiedä milloin seuraava mahdollisuus tulee, nyt kun Jonikin lähti Uruguaihin työharjoitteluun koko kesäksi. Äiti toivoi, etten tällä kertaa ottaisi koko laumaa mukaan. Lasse jäi fudispelin takia kotiin ja jätin sitten, haikein mielin, kaikki pojat kotiin. Saatiin viettää Gemin kanssa laatuaikaa. Ja se kyllä kannatti, neiti oli ihan enkeli koko reissun ajan, ehkä tekemistä oli tällä kertaa riittämiin.

Kelit oli aivan mahtavat. Molempina päivinä oli + 28 astetta varjossa. Olisin voinut maata laiturilla koko viikonlopun, mutta jotain piti saada aikaiseksikin. Haravoin molempina päivinä useamman tunnin ja sain kuin sainkin koko pihan haravoitua. Gem olisi kovasti halunnut auttaa. Mutta se väsyi aika nopeasti siinä helteessa, kun ne vielä Neran kanssa vähän väliä juoksivat mökkiä ympäri. Gem nukkui häkissä tai makoili terasilla narun päässä. Se oli ihan nätisti ja hiljaa – hyvää rauhoittumistreeniä siis! Ja kyllähän me vähän tokoiltiinkin eli esiteltiin sukulaisille, mitä kaikkea pätevä pikkupentu jo osaa .

Gem rakasti auringonottoa, tai etenkin uimista, ihan yhtä paljon kuin minä. Gem ei vielä uinut vaan lähinnä kahlasi vedessä ja komensi aaltoja. Mutta se osaa uida. Gem nimittäin tippui laiturilta järveen ja osasi lähteä uimaan rantaa kohti. Kalojen savustamisen seuraaminen oli tietysti myös tosi kivaa, etenkin jätteiden syöminen. Gem myös oppi tällä reissulla pallon arvon. Mökillä oli myös vesikoira Iku, joka ei tee muuta kuin kulkee pallo suussa. Gem huomasi, miten Ikun saa kiinnostumaan itsestään, no tietenkin varastamalla siltä pallon. Niinpä Geminkin oppi kulkemaan pallo suussa.

En olisi millään raaskinut lähteä laiturilta pois tai kotiin. Ihanaa, että kesä on vasta edessä ja pääsen nauttimaan tästä kerran jos toisenkin!!! Kuvat on Jonin ja mun ottamia.

Lasse ja taas ahkerat Jesse&Jere olivat tehneet sillä aikaa puolet takapihan terassista ja pitäneet terassikauden avaiset ottamalla paljun käyttöön .

We were at summer cottage. The weather was excellent, +28 degrees. Gem had so much fun. She loved to play on water. She can swum, cause she fell of pier. She also learnt to love a ball, thanks to one spanish water dog She was such an angel, maybe she had sufficiently activity .

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Gem in now 38,5 cm and 7,6 kg (day before 15 weeks).

Oltiin tänään treenaamassa Katin ja Rhon (Tending White Wicca) kanssa. Gem aloitti treenit. Annoin Gemille ruuan juuri ennen treenejä ja se oli minusta namiliikkeissä normaalia hitaammalla. Se tekee niitä tosi keskittyneesti muutenkin, ja namikin sille kovin kelpasi, vaikka maha oli täynnä Mutta ehkä hieman hitaammin maha täynnä. Aloitettiin seuraamisella ja sivulle tulolla. Sain hyvän vinkin tähän sivulle tulemisen opetteluun. Ja tuntui, että Gem tekikin sitä hienosti ja päälle painamatta, kun vaan itse osasin tehdä sen oikein. Maahanmenoa. Teki tätä harkitummin kuin yleensä tai sitten kiinnitin asiaan vain ensimmäsitä kertaa huomioita. Kati sanoi että tiputtaa itsensä hyvin maahan. Minusta hieman vaani, mutta voi olla, ettei vaan osaa vielä niin hyvin. En muistanut kysyä tästä Katilta. Seisomisessa tarjoaa heti istumista, jos koittaa yhtään vaikeuttaa (ottaa mukaan liikettä tai pidentää aikaa). 

 Tehtiin ruutua ensimmäistä kertaa kosketusalustalla. Naksuttelin ensin alustaa ja nyt näyttää että on tosiaan tajunnut sen. Sitten lähettelin sitä alustalle. Lopuksi pystyin lähettämään jopa ruudun ulkopuolelta, vaikka en ole aikaisemmin treenannut ollenkaan etäisyyttä! Luoksetulossa katsottiin, miten kannattaa palkata lelulla eli juosta koirasta poispäin (ei kuitenkaan ennen kuin pentu tulee tosissaan kohti, etttei mene houkutteluksi). Luoksetulossa piippaa, kun kutsun jättäessä. Jätän kutsun pois, koska on muutenkin niin kovasti tulossa luokse. Kun otin lelun esiin luoksetulo liikettä varten, Gem ei ollut enää yhtään liian rauhallinen :-) Se siis innostui kovasti lelusta ja sanoi mulle kolmesti väk-väk. Kielto tuli taas aivan automaationa. Aion kieltää näistä jatkossakin, koska luulen, että muuten jää helposti päälle. Ja toisaalta kielto toimii, mutta ei saa millään tavalla pentua epävarmaksi tai sen itsetuntoa laskemaan (en osaa edes kuvitella, miten sitä voisi kieltää siten, että se ottaisi siitä itseensä).

Sitten vähän kahden lelun leikkiä, paria kertaa lukuunottamatta irrottaa hienosti ja iskee toiseen leluun. Tässäkin on siis tapahtunut yllättävän nopeaa edistymistä. Tästä rohkaistuneena halusin ottaa myös noudon. Ensimmäisellä kerralla ei irroittanut puukapulaa, mutta juoksi se suusssa aivan mua päin, joten nappasin kapulan irroituskäskyllä. Ajattelin ettei tuo toista kertaa lähelle, kun otin arteen pois. Mitä vielä. Juoksi taas ihan kohti mutta tiputti kapulan ihan lähelläni ilman lisäkäskyä. Siis juuri niin kuin tämän pitäisikin mennä. Metallilla kaksi samanlaista nappi pentunoutoa! En voi uskoa, että tämäkin jo sujuu. Kun alkuun tuntui, etten saa sitä koskaan oppimaan kahden lelun leikkiä. Mutta oppikin sen tosi nopeasti, kun liitin leikkiin irti-käskyn. Silti nouto on kuulemma usein vaikeampi kuin kahden lelun leikki, meillä näyttäisi menevän toisinpäin.

Gem teki taas tosi ihanasti töitä, innolla (vaikka alkuun maha täynnä) ja keskittyneesti. Sillä ei mene yhtään yli, muttei myöskään ali, toisin sanoen se keskittyy niin hyvin, ettei yleensä ota häiriötä mistään eikä sen ajatus lähde harhailemaan. Toivoisin vaan (varmaan enemmän kuin mitään muuta Gemin kohdalla) että tämä ominaisuus säilyisi. Se keskittyneisyys ja tarkkaavaisuus. Kati tykkäsi myös kovasti Gemin tavasta tehdä töitä. Kati kutsui Gemiä arteeksi ja sitähän se onkin, nimi velvoittaa

Gem oli kiinni tolpassa, kun Rho ja Tirri treenasivat. Rhon suorituksen aikana se protestoi aika voimakkaasti, mutta ajan kuluessa kävi koko ajan hiljaisemmaksi. Tirrin treenatessa, varsinkin lopputreenin aikana, se oli jo kivan hiljainen. Rho oli tosi hieno! Oli niin hienoa päästä seuraamaan sen työskentelyä. Tirri oli innokas ja teki niin kuin on opetettu. Se vaan on opettettu aika huonosti. Toko on ollut sille enemmänkin aktivointia ja olen tehnyt sitä sillä periaatteella, että kunhan on kivaa. Ja Tirri on alkanut sitten tekemään ihan omiaan, se ennakoi ja luoksetulossa päätti, mikä siitä on hyvä matka ja sitten se vaan lähti tulemaan, ihan innoissaan :). Jos meinaan sen kanssa kisaamaan, on alettava oikeasti, johdonmukaisesti treenaamaan. Miten se onkin niin, että kun koira vaihtuu (Gemistä Tirriin) niin tuntuu, että myös ohjaaja vaihtuu, johdonmukaisesta ja tarkasta, epäjohdonmukaiseksi ja sinnepäin tyypiksi. Tai sitten olen vaan oikeasti huono kouluttaja ja ainoastaan Gem osaa paikata sen täydellisesti Ja mulla oli tänään aivan koko ajan kaikki hukassa, namit ja treenivälineet. Jatkossa mun täytyy oikeasti etukäteen miettiä, mistä taskusta löytyy mikäkin.

Kati ei saanut suunvuoroa, kun puhuin vain taas Gemistä Musta on tullut aivan pöhkö, niin kuin äiti, joka ei pysty puhumaan muusta kuin lapsestaan. Olen miettinyt viime aikoina sitä (ja tähän ne mun jutut tänäänkin liittyi), että sitä saa, mitä tilaa. Mä halusin työkoiran ja olen todella saanut kunnon työkoiran, 100% workaholic . Kennellekään ei ole varmaan jäänyt epäselväksi, että Gem tekee mun mielestä ihanasti töitä. Mua vaan hirvittää, että siitä tulee kovin kuuma, vaikka tässä vaiheessa se on erittäin keskittymiskyinen pentu, mutta mua pelottaa siksi, että se on jo niin syttynyt kaikkeen tekemiseen (tokoon ja agin katseluun).  Se vaan rakastaa työntekoa. Tällä hetkellä se on myös tosi hyvin kuulolla. Mutta jos siitä tulee kuuma, eikä se siksi olisi enää niin hyvin kuulolla, niin millä hitolla mä saan sen sitten ruotuun. Koska se ei ole todellakaan ole nöyrä eikä pehmeä, vaan tosi sisukas ja kova. Mä en epäile, ettei siitä tulisi hyvää työkoiraa. Ja tuo sisukkuus ja kovuus varmasti vaan auttavat asiaa ja niiden puolesta siitä voisi tulla erinomainen työkoira, mutta onko se mulle liian suuri pala haukattavaksi?  Täytyy myöntää, että mua hiukka hirvittää, että siitä voi tulla sellainen pakkaus, ettei musta ole sen tasolle No toistaiseksi olen, kai, pärjännyt ihan hyvin. Toisaalta tää on ihan normi meininkiä mulle. En tiedä, miten se vaan aina onkin niin, että otan tai saan aina sellaisia haasteita, joista (omasta mielestäni) pystyn juuri ja juuri selviytymään. Aina pitää pistää itsenä likoon 100% ja vaan pystyä parempaan. Ehkei olla sittenkään Gemin kanssa niin erilaisia.  

Viikonloppuna kerroin yhdelle jaulaisella terrieri kasvattajalle että Gem muistuttaa musta terrieriä korostuneen taistelutahtonsa takia. No kaveri hieman naureskeli mulle ja sanoi, että on hänenkin uusin terrieripentunsa koitti hyppiä naamalle, mutta kun se ei ensimmäisellä kerralla uskonut, niin sitten hän toisella kerralla teki asian niin selväksi, ettei sen jälkeen asiaan ole tarvinnut palata. No hän sitten demonstroi, kuinka oli koiraansa ohjeistanut: hän huusi, kirosi ja murisi. Mä  säikähdin ja olisin tosiaan uskonut vähemmästäkin. Mutta mitä tekee pikku Gem, kun hänelle täysin tuntematon ihminen alkaa karjumaan. Gem tuijotti hetken tätä ihmisä, hyppäsi sitten sitä vasten ja se Gemin ilme, kun se oli ihan, että JESS! vihdoinkin kunnon meininki! Ja mä olin taas, että toi ei voi olla mun pieni söpö pentu. Terrieri-ihmistä alkoi naurattamaan ja hän sanoi, että ymmärtää nyt hyvin,  mitä tarkoitan, taistelutahtoa tosiaan löytyy!

Ollaan kokeiltu muutaman päivän haukkumattomuutta myös kotioloissa. Olen kieltänyt aiemminkin Gemiä meidän koirien komentamisesta (Gem komentaa niitä leikkimään), mutta nyt olen ottanut tähänkin asiaan tiukan linjan. Kun tuntuu, että muuten räkytys vaan jää päälle ja se yrittää komentaa aivan kaikkia. Gemhän ei usko, jos meidän koirat näyttävät sille hampaita tai murisevat, se ei myöskään usko Sagaa. Toisten on käytävä sen päälle tai oikeasti uhattava sillä, muuten se ei lopeta. Kaiken huippuna on, että se on alkanut tekemään tätä täysin vieraille koirille, eikä myöskään usko niiden murinaa tai irvistelyitä, jos se on päättänyt, että sinähän liekit minun kanssa Tuntuu, että täysikielto toimii, ipana on rauhallisempi, leikkii enemmän yksinään ja ottaa entistä enemmän kontaktia muhun, tarkoittaa käytännössä sitä, että käy koko ajan pussaamassa mua (eikä siis niin, että olisin juuri kieltänyt).  Onkohan mun arvo taas noussut vai mistäköhän tämä johtuu?

Gem is now 14 week, 38 cm and 7 kilos. Se on jo niin iso tyttö (nyyh). Nyt tuntuu, ettei se varmaan niin pieneksi jää. Näin torstaina Anne-Marin pennun Gimin, joka on Gemiä kuukauden vanhempi, ja ne oli melkein saman kokoisia, Gem oli ehkä sentin tai pari pienempi. Anne-Mari veikkasi että Gimistä tulee samankokoinen kuin Spiretista eli selkeästi alle 50 cm (oliko peräti 45 cm). Agilitykisoissa yksi pennun ihastelija kertoi, että niiden uros bc on 50 cm, ja Gem on selkeästi pienempi kuin niiden uros tämän ikäisenä (mistä ihmiset voi muistaa, minkä kokoisia niiden pennut ovat olleet).  Nähtäväksi jää.

She has legs now!

Doesn´t she look like her mum <3

My camera is broken. That will be repaired or I will get new one, but it could take time

I just wonder how big Gem is going to be. Every people seems to have thoughts on this. Most people have said that she is quite small. It would be nice to know which size Gem´s sisters are.

Tiistain tokoilut/Obedience training on Tuesday

Meillä ei ollut yhteistokoiluja hirveän sään takia. Enkä olisi jaksanut lähteä sateeseen flunsaisena (joka vaan jatkuu ja jatkuu). Tokoiltiin sitten kotona normaalia pidempään. Gem oli taas kovin taitava. Uusina liikkeinä ollaan alettu opettelemaan seisomista ja paikalla istumista (lähinnä agia varten tässä vaiheessa). Seisominen sujui ihan  luonnostaan, ihmeellistä ettei se yritä tarjota istumista, vaikka Gem on niin vahvasti ehdollistunut siihen. Paikallaan istuminen sujui myös pienissä pätkissä. Tosin Gem istuu jo paljon pidempään ruokakupin ääressä ennenkuin saa luvan syömiseen, ei selkeästi vielä ymmärtänyt, että on sama liike (odota-sana epäselvä). Ollaan opeteltu myös edestä perusasentoon tulemista, painaa kovasti päälle ja nyt on alkanut painaa päälle myös muutenkin perusasennossa, joten jätetään tämä hetkeksi tauolle ja vahvistetaan perusasentoa. Leikittiin kahden lelun leikkiä niin, että sanon irrotuskäskyn, jolla irrottaa lelusta. Tuntui, että tällä tavalla sai hitusen kiinni siitä, mistä tässä leikissä on kyse.

We didn´t have co-training, because weather was so awful. We were training at home more than on ordinary day. Gem was very clever as usual. As new things we were training standing and sitting. We were also training to let toy loose (for retrieving). It´s so nice to train with her, she makes me really happy and I hope it´s also other way around.

Sagan agilitytreenit keskiviikkona/Saga´s agility training

Sää oli vielä pahempi kuin edellisenä päivänä. Ensin satoi räntää ja sitten kaatamalla vettä, oli aivan järkyttävän kylmä. Nämä treenit olisi pitänyt jättää väliin. Mulla oli ihan kipeä olo. Hain Sagan kotoa ja kun päästiin kentälle huomasin, että silä on vatsa sekaisin. Ajattelin, että katson, jos menee ohi, koska meillä oli ekat Niinun treenit. Kun tuli Sagan vuoro ja lähdin lämmittelemään sitä, se ei enää kakannutkaan ja päätin treenata sittenkin sen kanssa. Yritin juosta meitä lämpimäksi ja Saga tuntui tosiaan lämpenevän siitä. Treenit menivät aivan surkeasti, Saga oli tosi kierroksilla, teki omiaan, eikä ollut kuulolla. Yritin keskittyä Niinun ohjeisiin, enkä saanut Saga siksi hiljaiseksi. Haukkui muutenkin ihan älyttömän paljon enemmän kuin normaalisti. Enkä voinut pistää sitä makaamaan maahan, koska nurmikko oli aivan veden vallassa (ajattelin että se jäätyy saman tien). Saga sitten vaan haukkui. Mulla alkoi mennnä hermo. En saanut siihen mitään otetta ja siksi ohjasin sitä myös tosi huonosti, jolloin se alkoi tietysti yrittimään vielä raivopäisemmin. Mun olis vaan tehnyt niin mieli palauttaa se ruotuun tai viedä se autoon, en kuitenkaan tehnyt kunnolla kumpaakaan. Meidän treeni näytti varmasti juuri siltä, etten osaa ohjata koiraa ja siksi mulla alkaa menemään hermo, vaikka oikeasti syyt oli ihan muualla. Mutta en voi sietää sitä, että ihmisillä menee hermot koiriinsa, kun treenit menee huonosti. Ja mua alkoi ärsyttämään tämä vielä enemmän. Oikeasti olisi pitänyt jättää treeni kesken.  Saga vielä puri mua vahingossa kädestä (yritti tavoitella lelua) tosi kipeästi ja mun käsi turposi. Lisäksi olin aivan litimärkä, enkä pysynyt pystyssä, koska nurtsi oli muuttunut mutavelliksi. Miten voikin mennä treenit näin huonosti. Jälkeenpäin selvisi, että Saga oli oikeasti tulossa kunnolla kipeäksi ja siksi ei varmasti pystynyt keskittymään. Ei paljon parantanut mun fiiliksiä

Gem was just playing at the field. I didn´t train with Gem because weather was so awful, first it was raining wet snow and then it was pouring

Gemin ensimmäiset agilitytreenit/ Gem´s first agilitytraining

Gem is participate in a puppy agility group. We aren´t going to train for a long time, just learn some behaviour. Gem got to go  through the tunnel couple of times. I have been shaping touching to mat by paw. I put the mat in front of the dog walk and move Gem on the dog walk (a half meter away from the mat). And She was doing perfect two on- two of, she was so rapid and so concentrate like grown-up. The speed, the place and the position were perfect!! She was like a professional already! We (my friends and I) were so amazed :o.

Treenattiin Susanin ja Leenan kanssa, ensin Ruutin ja Priman kanssa kontakteja ja sitten lopuksi Gem pääsi treenaamaan. Kuulutaan siis pentuagiryhmään, jossa saadaan treenata vasta, kun Gem on täyttänyt 6 kk. Olen vähän ajatellut, että otan terveysjuttujen kanssa tosi varman päälle ja alan treenaamaan vasta kun Gem on reilusti yli 6 kk. Gem käy siis treeneissä opettelemassa käyttäytymistä jms. Olen naksutellut Gemille kosketusalustaa. Musta Gem on tajunnut kosketusalustan idean aika kivasti, joskus kyllä tuntuu, että sen tassut osuu siihen tuurilla, koska se ei katso alustaa, kun se katsoo vaan mua. Olen syöttänyt sille myös nameja siitä, kun se vaan jää seisomaan alustalle, koska en halua, että se käy vaan läppäämässä alustaa. Naksuttelin alustaa hetken niin, että se oli maassa ja sitten päätin siirtää sen puomin eteen (tiedän että pitäisi liittää uutteen asiaan pikkuhiljaa, mutta päätin silti oikoa). Nostin Gemin puomille, kontaktille. Siirsin sen remmin kanssa muutaman kerran oikeaan kohtaa ja syöttelin nameja. Sen jälkeen laitoin alustan ja menin itse kyykkyyn puomin päähän, Susan nosti Gemin puomille ja se kaikkien meidän hämmästykseksi (Leena ja Susan olivat myös sitä mieltä, että oion liikaa) tuli vauhdilla ja tosi napakasti juuri oikeaan kohtaan (suhteessa puomiin) ja jäi siihen tuijottamaan mua. Se asento, paikka ja nopeus olivat aivan täydelliset. Mun mielestä tätä ei olisi pystynyt tekemään paremmin edes koira, joka jo osaa kontaktit. Onneksi ei ollut kameraa, koska Ruotsissa olisi taas ihmetelty, että pikkaisen se on näköjään hinkannut agiakin ;) Leena ja Susan alkoivat miettimään, kuinka saisivat varastettua Gemin multa   Lopuksi Gemin sai mennä muutaman kerran putkea.

Otettiin ihan lopuksi vielä hieman tokoa. Näytin Susanille, mitä uusia juttuja ollaan treenattu. Susan antoi hyvän vinkin, miten edestä sivulle tuloa voisi helpottaa, kokeiltiin tätä ja Gem tulikin tosi hyvin oikeaan paikkaan (täytyy jatkaa tätä treeneiä!). Susan sanoi, että seisomistreeniä voisi vaikeuttaa niin, että itse liikkuisi taaksepäin (niin kuin tehdään maahanmeno). Kokeilin ja nyt alkoi tarjoamaan sitä istumista. Liian vaikeaa vielä, jatketaan seisomisen vahvistamista toistaiseksi. Paikalla istumisesta voisi välillä vapauttaa taaksepäin omalla liikkeellä.

Agilitykisat viikonloppuna/Agility competition on the weekend

On Saturday I was working at competition of our agility club. Gem was of cource with me. She spent quite much time at her cabin. And that went great, she just slept. Every now and then we were also walking and watching trial. Gem ia already so keen on agility, that it´s hard for her just to watch and do nothing . We need to practise that, cause she is spurring little too loudly :)

Gem oli ihan super hienosti häkissä, ihan hiljaa ja veteli vain sikeitä. Muuten se olikin aika äänekäs. Alkuun se vähän kommentoi joitakin koiria, tämä meni kyllä päivän mittaan ohi. Mutta neidillä on jo nyt kovin suuri palo radalle.

On Sunday I didn´t work so we were just practising behaviour. She is try to bark quite easily, if nothing is happening. But  it´ feels that she start to understand a little how I want her to behave.  She is so eager to work. But when she was at working (we were doing obedience), she didn´t see or hear anything else but me, she is super at work <3

Mentiin Jaun kisoihin Gemin kanssa pyörimään. Tarkoitus oli opetella kuinka kisoissa käyttäydytään. No mulla meni tämä reissu ihan sosiaalisuuden piikkiin ja Gem räkytti radalle (sillä oli tietty vähän tylsää ja osaa käyttää myös tilanteita surutta hyväkseen). Gem innostui varsinkin, kun näki Khiin radalla, se varmaan päätti, että musta tulee isona samanlainen. Gem myös päätti, että Khiistä tulee sen hyvä ystävä ja yritti väkisin saada Khiitä leikkimään, vaikka toinen näytti hampaita ja murisi, no tämähän ei ole Gemille mikään syy lopettaa yrittämistä

Tokoiltiin Gemin kanssa kentän laidalla sekä ihan radan vieressä. Leikittiin kauempana ja nyt kahden lelun leikki sujui jo aika kivasti! Kokeilin (taas) myös noutoa, toi puisen kivasti lähelle, mutta ei irroittanut ilman käskyä, mutta metallin irrotti ja iski leluun kiinni, jipii! *tuulettaa*. Haki myös aika kivasti narupalloa. Tehtiin ihan radan vieressä seuraamista ja maanhanmenoa. Ei ottanut mielestäni yhtään häiriötä, toisista koirista tai ihmisistä, radalla tai muualla. 

Gem on jo kovasti syttynyt agilityyn ja ylipäätään kaikkeen treenaamiseen. Ja sen on vaikea seurata sivusta hiljaa. Tätä täytyy treenata. Mutta heti, kun se pääsee hommiin, se oikeasti unohtaa aivan kaiken muun, se ei näe, eikä kuule mitään. Mua vaan vähän hirvittää, että kuinka kuuma siitä vielä tulee, kun se on nyt jo niin syttynyt tekemiseen. Tällä hetkellä keskittymisen kanssa ei ole ongelmia ja muutenkin asenne ja keskittymiskyky on sellainen, että toivoisin sen vain pysyvän sellaisena aina! 

Lähdettiin vielä katsomaan medi-3 Katin kisoihin (myöskin Järvenpäässä). Gem oli täällä jo selvästi väsyneempi. Ei (jaksanut?) enää kommentoida ketään koiria. Jaun kisoissa tein sitä, että kun Gem haukkui radalle kielsin sitä ja palkkaisn, kun se oli hiljaa. No se nopeasti oppi yhdistämään haukkumisen palkkaan ja tuntui, että se alkoi heti haukkumaan, kun mitään tapahtunut. Nyt oli selkeästi hiljaisempi. Päätin naksutella siitä, kun on hiljaa, siis ilman että haukkuu ensin. Vähän jo tuntui siltä, että alkoi tarjota haukkumattomuutta. Ainoa ongelma tässä on vaan se, että kun satunnaisesti palkkasin sitä hiljaa olosta, Gem mielsi asian niin, että kontaktia kannattaa pitää koko ajan. Niinpä se melkein sen koko ajan, kun oltiin kisoissa (ehkä tunti, puolitoista) vain istui ja tuijotti mua. En haluaisi tätäkään, että ipana kokee, että se on töissä koko ajan. En oikein tiedä, miten tämän kanssa nyt etenisi. Gemillä on tosi paljon tekemisen intoa, taistelutahtoa ja kovuutakin, sitä ei saa mitenkään hiljennettyä kerralla, siitä ei vaan löydä sellaista nöyryyttä ollenkaan. On tylsää joutua kieltämään sitä koko ajan. Se kyllä uskoo ihan hyvin, mutta muistaa sen vain hetken. Toisaalta en halua, että se saa haukkua nyt, koska millä saan sitten myöhemmin haukkumisen pois. Enkä toisaalta haluaisi pitää 3,5 kk ipanaa koko ajan käskynalla, tai siis niin, että Gem luulee olevansa tauotta töissä (ja sehän on tästä vaan ihan innoissaan).

Gem met dozens of people and dogs at the weekend. There were so many people, which wanted to meet Gem and Gem kissed every one People mostly says that she is so adored and pretty. I think it´s funny, because I don´t see that, She is to me perfect no matter what.  There were also a little girl (three year old) which was hugging and kissing Gem. I didn´t kow that girl nor her father. But she just loved Gem and of course Gem loved her <3 On sunday evening Gem was finally a bit tired

Vietettiin loppu äitienpäivä kolmessa eri kyläpaikassa. Täytyy myöntää, että illalla pentu oli oikeasti väsynyt, että ei siihen paljon tarvitakaan .

Vietettiin vappua kotona ja perhettä sekä ystäviä oli paikalla yli kymmenkunta. Tarjolla oli todella cross kitchen vappu buffetti, joka alkoi sushilla, jatkoi italialaisella antipastolla ja päälle suomalaiset vappuherkut. Oli ihana nähdä kaikkia ystäviä ja läheisiä, tällä kertaa mukana oli muutama sellainen, joita viime aikoina olen vähemmän nähnyt. Ihana ilta. Etenkin veljeni ilahdutti minua suuresti, siitä on tullut niin hieno mies. Menin ostamaan sushia kauppahallista, ja ne eivät myyneetkään sitä kuin varauksen tehneille ja jouduin sitten ajalemaan ympäri helsinkiä sushin perässä sillä seuraukselle, että aikataulut meni aivan uusiksi. Olin tuntia ennen kotona, kun vieraiden piti tulla ja mun piti vähän siivota, ulkoiluttaa koirat, käydä suihkussa, silittää, meikata jne. Vaikka suhteellisen nopea olenkin, en olisi selvinnyt ilman pätevää henkilökuntaa . Jesse ja Jere pistivät tosi ripeästi paikat kuntoon, siivosivat jopa pihaakin. Ja Jesse tarjoutui lenkittämään koiratkin. Ai niin ja Jesse vielä soitti yöllä vaan kertoakseen kuinka tärkeä olen hänelle <3.

Porukkaa tuli ja meni. Aina kun istuimme pöydässä ja söimme, kulki eri porukkaa pöydän vierestä saunaan ja ulos ja takaisin. Gem otti kaiken super coolisti. Se ei hauku, kun ihmisiä tulee. Se ei mene edes katsomaan, jos sillä on jotain tärkeämpää tekemistä. Mutta se kävi kyllä suukottamassa kaikki vieraat illan aikana . Gemiä ei haitannut kova musiikki, humalaiset ihmiset, eikä tanssiminen. Se suhtautui kaikkeen kuin kaiken jo nähneenä .

Käytiin lauantai-iltana Leenan kanssa treenaamassa agia. Otin Sagan kanssa niitä pätkiä, joita treenattiin Juhan treeneissä. Saksalaista en saanut toimimaan ilman palkkaa ja kovan vauhdin kanssa, sylkkärit taas toimivat, jos tein ne kunnolla, enkä alkanut lintsaamaan. Täytyy treenata lisää. Tuli hinkattua aika paljon, yleensä en sorru tähän. Kun käyn yksin treenaamassa vahvistan vaan yleensä jotain aiemmin opittua tai jos opetan uusia asioita teen ne alkuun todella helpolla tasolla, niin että Saga onnistuu koko ajan. Mulla oli vähän kurja fiilis treenien lopuksi Sagan takia, kun tuli onnistumisia niin vähän, vaikka se ei varmaan Sagaa haitannut. Saga tiputteli jonkun verran rimoja, mitä se ei ole tehnyt pitkään aikaan. Rimat oli kyllä tapissa, mutta se tiputteli jotain matalempiakin. Saila tänään soitteli ja kyseli, että oliko Saga treeneissä väsynyt, kun oli niin kovasti leikkinyt. Juu olihan se sitten sitä, mutta hyvä että syy selvisi. Voi jos olisin tiennyt etukäteen, olisin tehnyt paljon vähemmän.

Syötiin treenien jälkeen Leenan äidin leipomia munkkeja ja ne oli kyllä sairaan hyviä. Lenkitettiin kaikki koirat (mulla oli viisi). Lopuksi otettiin Gemin kanssa tokoa, vaikka oli jo niin pimeää, että hädin tuskin näki. Leena kehui Gemin seuaamista ja maahanmenoa. Musta ei tarjonnut maahanmeno ehkä niin hyvin kuin viimeksi pelkästä sanasta. Seuraamisessa myös mietin, että voisikohan sitä jo vaikeuttaa, kun tuntuu, että tehdään aina samaa. Luoksetulossa Gem vinkaisi molemmilla kerroilla, kai kerran, mun perään. Olen palkannut luoksetulosta namilla ja kun se oli saanut sen naminsa, se sanoi mulle väk, eikä ehtinyt enempää, kun kielsin sitä. Mulle haukkumisesta se on alkanut uskomaan jo ihan ensimmäisellä ei-sanalla, mutta silti tekee sitä päivittäin. Mietin kovasti, että voinko kieltää sitä, jos se haukkuu innosta eikä komenna, mutta toisaalta en halua sen haukkuvan ollenkaan, ja tokossahan se on kiellettyäkin.  Ja toisaalta ei se itseensä näytä ottavan, jos siitä kieltää. Tehtiin toinen lelulla ja nyt oli ihan hiljaa. Gem on tähän asti tehnyt töitä aivan hipihiljaa, vaikka muuten onkin äänekäs. Samoin se leikkii koirien kanssa juoksuleikkejä aivan hiljaa. Leena oli sitä mieltä, että pienestä vinkaisusta luoksetulon jättötilanteessa ei tarvitse välittää ja itse olen saamaa mieltä, jää varmaan ajan kanssa pois. Kokeilin myös noutoa. Positiivista on se, että Gem todella pitää kapuloista kunnolla kiinni. Mutta se ei irrota, ja nyt ei edes tuonut niin lähelle, että olisin saanut kapulasta kiinni. Jätetään varmaan tämä liike tauolle ja yritetään vaan opetella sitä kahden lelun leikkiä. Gem teki säpäkämmin töitä kuin koskaan aikaisemmin. Ja se taisteli aivan superisti, se käy kiinni leluun niin, ettei sen jalat osu maahan ja roikkuu ilmassa :O. Olen kyllä jo ihan pikkupennusta nähnyt, että sillä on tosiaan taistelutahtoa, mutta nyt se alkaa näkymään jo leluleikeissäkin.

Käytiin tänään pyörimässä Järvenpään keskustassa Gemin kanssa. Siellä oli mukavasti ihmisiä ja koiria. Gem sai tutustua muutamaan uuteen koiraankin. Nyt se ei haukkunut yhtään. Käytiin myös katsomassa junia. Ja törmättiin Lauraan ja Eskoon. Gem ja Esko yrittivät vähän leikkiä, mutta lopetin niiden leikin hyvin lyhyeen, kun Esko jyräsi Gemiä.

Ensi viikolla alkaa agitreenit Ristarilla, JES!!! Sagan treenit on keskiviikkoisin ja heti ensi keskiviikkona päästään Niinun oppiin. Odotan innolla. Gemin treenit on torstaisin. Gem saa treenata ryhmässä vasta kesän lopulla, kun on täyttänyt puoli vuotta. Enkä todella aio pitää sen kanssa kiirettä. Kunhan mennään opettelemaan käyttäytymistä ja siinäkin riittää hommaa . Odotan sitäkin kovin innolla. On myös tosi kiva nähdä, mitä muut treenaavat pentujen/ nuorten koirien kanssa ja saada idoita omaan treenaamiseen.

Oltiin taas rantapuistossa treenaamassa Leenan, Susanin ja Minnan kanssa. Treenasin tällä kertaa Minnan parina. Gem oli superhieno! Tehtiin ensi namiliikeet. Seuraamista ja perusasentoa. En ole Gemin kanssa treenannut vielä sivulletuloa edestä päin, joten alamme jatkossa treenamaan sitä. Tehtiin maahanmenoa. Useampi ihminen on kovasti kehunut Gemin tapaa mennä maahan. Olen liittänyt maahanmenoon käskysanan Drop ja nyt tänään ensimmäistä kertaa huomasi, että Gem tarjosi jo maahanmenoa jo pelkästä käskysanasta . Ruutua ja luoksetuloa. Gem meni ruutuun jo paljon tomerammin kuin ensimmäisellä kerralla, tuntuu että se on jo vähän saanut ideasta kiinni.

Lopuksi leikittiin. Namin vaihto leluun onnistuu siis jo hyvin. Gem taisteli hienosti. Päätin kokeilla noutoa oikeilla kapuloilla. Gem tuo lelun aika kivasti ja on alkanut tajuamaan, että leikki jatkuu, kun tuo lelun. Se välillä tarjoaa sitä melkein käteen asti. Heitin ensin puukapulan (jota Gem ei ollut nähnyt koskaan aiemmin) no Gem lähti kovin vauhdilla sen perään ja yhtä lujaa takaisin, kun heiluin lelun kanssa, mutta se ei päästä irti kapulasta. Kahden lelunleikki ei siis myöskään onnistu, mutta ajattelin, että jos kapula, ei olisi niin kiva kuin narulelu, mutta olin väärässä. Gem tuli kuitenkin niin lähelle kapulan kanssa, että sain kapulasta kiinni ja kun sanoin sille irti, se irroitti kapulasta ja iski leluun kiinni. Olen leikkiessä siis opettanut Gemille irroituskäskyn, kun se tekee leikkimisestä niin paljon helpompaa. Sitten metalli. Ollaan vähän leikitty sillä sisällä. Gem ottaa siitä kiinni ja sitten olen palkannut siitä lelulla. Ihan ensimmäisellä heitolla ei muistaakseni lähtenyt perään. Toinen heitto ja Gem tuo metallia ihan samalla tavalla kuin puukapulaa, mutta päästää siitä irti (ilmeisesti ei ole niin kiva kuin lelu). Heitän vielä uudestaan ja nyt se ei enää irrota kapulaa. Tuo sen kuitenkin niin lähelle, että saan siitä kiinni ja voin antaa irroituskäskyn.

Gem was so super in obedience training, we were practicing retrieve with wooden and metal stick, and she brought those to me directly and at full speed. She already knows what drop means and doing that perfectly, she is really something <3 She is already so great at work, so motivated and so focused, that it is extraordinaire!

Myös Tirri ja Paulus pääsivät treenaamaan tokoa. Tirri oli tosi täpäkkänä ja teki kaiken tosi hienosti. Seuraaminen oli säpäkkää ja perusasenot hyviä. Nyt huomaan, kun vertaan Gemiin, että olen opettanut Tirrin tulemaan aika eteen, täytyy korjata paikkaa. Kaukot läheltä ja käsiavusteisena hyvin varmat. Tirri on liikuttava kaukoissa, kun sen takapää pysyy aivan paikallaan kuin liimattuna. Se on niin hauska, kun ei paljon hötkyile . Ruutu ja luoksetulo oli tietty superkivat. Minna sanoi, että Tirri seuraa hienosti ja tosi tosi lähellä pieneksi koiraksi. Täytyis varmaan alkaa tosissaan treenaamaan Tirrin kanssa, kun olishan se kiva päästä kisaamaan, kun harjiksia ei tokokisoissa näy. Jos Paulus oli uranuurtaja agissa, Tirri voisi hyvin olla tokossa, jos mä vaan hieman motivoituisin. Paulus oli aivan intona ja ennakoi taas joka vaiheessa. Pauluksen kanssa en jaksa kyllä enää tätä lajia alkaa treenaamaan. Mutta täytyy jotain tehdä kuin toinen on aivan innoissaan. Mietin sitä, että täytyy seurailla sen vointia myös tokossa, koska se veti vauhtiliikkeet sellaisella vauhdilla, että sille tuli kuuma :O